tiistai 15. tammikuuta 2013

Viikon ruuat

Kävin lauantaina ensimmäistä kertaa ostoslistan kanssa ruokakaupassa tavoitteena ostaa melkein koko viikoksi ruokaa. Näin tiistai-iltana on hyvä todeta, että so far so good. Listan ostokset, ei juuri muuta, ja jääkaapin oveen lista kaikesta siitä, mitä niistä aineksista saa tehtyä. Suunnitelmaa suunnitelman päälle.

So far so good, suunnitelmassa on pysytty!

Lauantain iltapalaksi oli lihapiirakkaa ja nakkeja. Ei alkanut kovin terveellisesti....

Sunnuntaina lounaaksi oli siskonmakkarakeittoa. Ensimmäisen, ja viimeisen, kerran tässä taloudessa. Siitä ei pidä kuin perheen isä. Syököön sitä sitten töissä ihan itsekseen. Sinänsähän tuo soppa olisi ihan asiallinen, täyttää kriteerit (kunnon ruokaa, vähärasvaista, nakki on nitriititöntä - koska se on sellainen tuorenakki), mutta se maku. Ei.

Sunnuntain iltaruoka oli miehen tekemä lohilasagne. Herkkua. Mies teki myös perunasalaattia, se on parhaimmillaan parin päivän päästä. Paljon creme fraichea, perunaa, suolakurkkua, kevätsipulia, kananmunaa... laihduttajan unelmaa?

Maanantaina lounaaksi syötiin se, mitä siskonmakkarakeitosta pystyttiin. Lapset söi niitä nakkipaloja, minä perunoita. Yök.

Maanantain iltaruoaksi tein valkosipuliriisiä ja kanakasviswokkia. Herkkua, lapsetkin söivät. Iltapalaksi söin sitä perunasalaattia. Nam.

Tänään tiistaina sekä lounaaksi että iltaruuaksi oli kasvissosekeittoa ja raejuustoa. Ja spelttipatonkia. Iltapalaksi lisää sitä itse leivottua patonkia, ja nyt vielä yöpalaksi perunasalaattia.

Loppuviikon listalla on vielä tofu-kasviskastiketta ja tuorepastaa, makaronilaatikkoa, avokadokanasalaattia ja pinaattilettuja.

Ensimmäinen viikkosuunnitelma, ja tähän asti tämä on toiminut! Parasta tässä on se, että suunnittelin lounaatkin - ja ruokamäärä on sen mukainen, eli ruokaa on, ja lounas tulee syötyä. Ja syöty lounas tarkoittaa herkkukaapin suljettua ovea, kun se salakavala pikkunälkä ei sinne kaapille koko ajan houkuttele. Win win situation.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti